Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön
Kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa
Ei päivisin kukaan häntä koskaan nää
Hän katseita pelkää ja odottaa vain pimeää
Joku sanoo hänen aina vaan juoksevan pakoon elämää
Aina päivisin kaupungilla kerrotaan:
Joku yöllä sen hullun nähnyt taas on liikkuvan
Miksi sellaisten vapaudessa vielä kulkea annetaan?
Nyt puhutaan
Nyt puhutaan
Nyt puhutaan
Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön
Kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa
Niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa
Kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa
Äidit hänellä lapsiansa pelottaa:
Jos et ole kiltti hän nousee piilostaan
Ja kaikki tuhmat lapset vie hän mukanaan
Niin puhutaan
Niin puhutaan
Niin puhutaan
Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön
Kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa
Niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa
Kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa
Kuka hänet tuntee ja tietää tarkalleen
Että mitä hän tahtoo ja miksi hän pakoilee?
Kuka häntä ymmärtää ja kuka hänet tuomitsee?
Kuka tuomitsee?
Kuka tuomitsee?
Kuka tuomitsee?
Mutta hän vain hiljaa katoaa laitakaupungin yöhön
Kun hän saapuu estradille katulamput kumartaa
Niin hän yksin vaeltaa, vain varjot häntä seuraa
Kunnes aamu viimein näyttämöltä valot sammuttaa
Niin hän yksin olla saa, eikä tahdo mitään muuttaa
Hän muistaa kyllä roolinsa ilman kuiskaajaa